Äiti ja Ainikki. Älä itke Ainikki, Kauko lennätti leikin. Tiera on tasainen mies, usein hän pelasti poikani tuimimmasta tappelusta. Tiera on hyvä kuin päivä, syvä kuin lähde vaikkei hän viserrä vaimoista.
Ainikki. En ole kysynyt sydämmeltäni, en sen lähteitä lukenut.
Äiti. Anna ajan kulua, kipenä kirpoo hiljaa kahden puun välissä, lämpenee, kohta on ilmi tulessa. Siirtää seinästä luukun.
Ainikki. Kotiin jo astuu Kauko.
Äiti. Vaan ei kulje Tiera tiellä. Ymmärrätkö yskän, lapsi?
Lemminkäinen tulee. Mikä lie ollut vieras haaksi. Missä Kylli, miksei istu ikkunalla? Suloiset silmänsä itkee pilalle, en kärsi naista hapanhuulta.
Äiti. Ainikki, kutsu Kyllikkiä!
Ainikki menee.
Lemminkäinen. Tahtoisin iloita illat nuoren naiseni keralla, tämä vain hiipii hämärissä.
Anari tulee hiipien. Korea Kauko!