Ensimmäinen neito. Eipä minua.
Toinen neito. Jo ensi yönä Kauko astui aittaasi…
Ensimmäinen neito. Herjaatko, hetukka!
Toinen neito. Kun suuri sulha tuli saareen, nauroit sinä hänelle, nyt et enään naura, nauratti Lemminkäinen.
Ensimmäinen neito. Tapasipa äitisi kerran sinunkin lehdossa Kaukon kera, sitte sinut telkesi aittaan.
Toinen neito. Ei telkeet tuntoa pitele.
Ensimmäinen neito. Kuule, raitinristiltä jo notkuu neitosten jono, pyhälle töyrylle tulevat tänne. (Kuuluu laulunsäkeitä: "Kaunis on joukossa jumala".) Edellä kopea Kyllikki.
Toinen neito. Saaren vanhimmat valitsivat Kyllikin tämän kevään kukkeimmaksi.
Ensimmäinen neito. Ja puhtaimmaksi —? Kauvan jo piti pyhyyttä, pitäneekö vielä kauvan. (Nauravat.)
Ensimmäinen neito. Mutta katsos, mikä outo vettä vierii?