Kalevalaiset nauravat.
Pohjan neito. Ole nyt siivosti siellä.
Ensimmäinen kassapää. Sukkela kuin saukko Kauko!
Toinen kassapää. Salpasi paimenen sanoilla.
Lemminkäinen. Kutti, kutti, pienet piiat. Mitä te salaa supatatte! (Kulkee tyttöjen luo ja istahtaa heidän syliinsä, tytöt työntävät häntä.) Kui, kutti! Somia olette kaikki! (Vilkuu tyttöihin olkansa takaa.) Yksi on arka kuin sirkku, toinen siivo ja virkku, kolmas kiivas kuin kirppu! Mutta missä on oma kosjonne! (Nousee, kahmasee tyttöjä ja työntää heitä paimenta kohden.) Hei, ettekö huoli tästä karjan kaitsijasta!
Ensimmäinen kassapää. Paimen on ruma kuin rutto!
Toinen kassapää. Hyi, ja häijy niinkuin hitto!
Kassapäät väistyvät kansan sekaan.
Lemminkäinen. Kuulitko, kurja paimen! Kassapäät kaihtavat sinua! (Inholla.) Kauhea olet, sinusta lähtee lemmon löyhkä!
Pohjan paimen piiloittautuu kiukaan taa, isäntä jää juomaan
parin häävieraan kanssa. Lemminkäinen käännähtää äkkiä ympäri
kantapäällään ja lähestyy Pohjan neitoa.