Ainikki. Lepää, emo, olet vanha ja vapiset.
Äiti. Vapisen poikani tähden. (Istuu kivelle.)
Ainikki. Onhan Kauko taas kotona.
Äiti. Paossa piilopirtissä saamme täällä olla. Siitä asti kuin kävin Pohjolassa, jäytää tuska alati sydänalassa. Missä Kauko?
Ainikki. Vuorella seisoo, katsoo pohjan ilmankantta.
Äiti. Miksei varo vainolaista. Ei mies vaarasta välitä, eikä tiedä, missä vihainen vasama lentää.
Ainikki. Lähetin jo mieheni kotiin käskemään.
Kyllikki. Mikä pensaissa rasahti, pelkään niin…!
Ainikki. Mitä pelkäät?
Kyllikki. Pelkään Pohjolan väkeä, tulevat vielä ja tappavat Lemminkäisen.