Immet ryhtyvät karkeloon puoleksi kaartaen ja kävellen eri kuvioissa,
Lemminkäinen joutuu Kyllikin eteen.
Lemminkäinen. Kyllikki korea!
Kyllikki. En kanna koruja sinulle! Mies muukalainen, miksi kierteletkin rantojamme ja täältä tyttöjä kyselet?
Lemminkäinen. Sata miestä olen minä. Immistä ihanin olet sinä. Kalevan kukka! Miksemme me lempisi?
Kyllikki. Sinulla on simainen kieli vaan on sydän kavala. Menisinkö miehelle mitättömälle, yökengässä kävijälle!
Lemminkäinen. Monta olen neittä soudatellut, suuta suikkaellut, sinua silloin sousin, sinulle suikkasin suuta. Sinun tähtesi, ihana Kyllikki, sadat airot poikki sousin.
Kyllikki. Joko metsä puuttui puita.
Lemminkäinen. Monta olen naista nähnyt, en veikeytesi veroista. Hyvä, hempeä on emoni, Kaukoniemeen sun kuletan.
Kyllikki. Kaukoniemi, Nälkäniemi. Ei ole sukua sinulla.
Lemminkäinen. Vaikken ole suvulta suuri, niin on minulla säkenöivä säilärauta, se on suurta sukua, sillä nostan nimeni.