Hengetär.
Vihasta käheenä kun täytyy laulaa.
Ilveniekka.
Mut leikki sikseen, anteeks' suokaa, jos karvaan pippurinkin höystin ruokaan, on pettuleipää meillä kauvan syöty ja rintoihin on riimeillä liiaks lyöty, en lemmi maata pyydepientä, tuhmaa, vaan suurta, viisasta, en turhaa uhmaa. Ei taaksepäin!
Hengetär.
Nyt nouskoon norostaan uus', nuori, sointuva ja suuri taide voitosta voittoon yli merten maiden!
Ilveniekka.
Kun nuoret siivet nostaa nuorta jalkaa.
Hengetär.
Hyv' yötä! Esirippu nousta alkaa. —