Amalia vaaleni, Engebretsen punastui. Ainoastaan Pietari säilytti tyyneytensä.
"Tuletko jo takaisin?" änkytti Amalia.
"Tulen ja tesmällisesti sittenkin."
"Tesmällisesti" oli matamin lempisana. Kun hän oli aikeessa käyttää nyrkkejään, oli hän aina jotenkin "tesmällisesti."
"Täällä on vieraita, näen minä."
"Niin," sanoi Pietari ja nousi tyynesti. "Saatamme yhtä hyvin ilmaista sen hetikin, Amalia ja minä olemme kihloissa."
"Vai niin, ja minun suostumukseni on luonnollisesti tarpeeton."
"Ei suinkaan, rakas äiti. Pietari aikoi puhua siitä sinulle tänä iltana."
"Entä tukkukauppias?"
"Ei isäkään tiedä siitä mitään."