KESÄYÖ.
Oi, onnellinen on sydän,
joka rauhaa juoda saa
ja tuntea kesäyön onnen,
kun tuomet tuoksuaa,
ja niitut hämyssä nukkuu
ja vaiti on metsä, maa,
ja jostain lahden takaa
ruisrääkkä kaikertaa.
Se ei voi enää mitään saada,
ei mitään kadottaa,
joka tuntee kesäyön onnen,
kun tuomet tuoksuaa.
ERÄMAA.
1
Mun kaipaukseni öin ja päivin on
sun uneksivaan hiljaisuutehesi,
miss' onni tyyni, intohimoton
on hengityksessä sun tuoksujesi.
Ja tuulten helkähtävän soittelon
ma kuulen kruunuissa sun metsiesi,
nään unta laulajista hongikon
ja päivännoususta sun ylitsesi.
Suur' erämaa, min rauha ympäröi
sun suurten, sanattomain korpiesi,
ja päivän siunaus min seppelöi,
ah, lahjoistasi parhaan saanut oon:
mun sydämeeni sytti sydämesi
sun uskos elämään ja aurinkoon.