Sinä olet päivä ja minä olen kuu,
kuun valo päivästä heijastuu.
Päivä kun peittyvi lehtoihin,
kuun valo silloin on hohtoisin.
Päivä kun lehdosta kohoaa,
kuun valon tyyten se tummentaa.
Sinä olet päivä ja minä olen kuu,
kuun valo päivästä heijastuu.
1899.
Ruusun kukka ja vaahteran oksa.
Tyttöni on kuin ruusun kukka kunnahan tuomikossa, minä olen niinkuin vaahteran oksa rannikon rauniossa.
Kaihoten katsovi vaahteran oksa
ruusua tuomikosta,
ruusunen kukkansa toisaalle kääntää
vaahteran rauniosta.
Kaihoonsa kuivaa vaahteran oksa rannikon rauniossa, kuihtuu se ruusun kukkakin kerran kunnahan tuomikossa.
3899.