Ihmiset kummastellen toistelivat tuota sanaa, mutta rabbi Josef kyseli edelleen.
"Onko hän Israelin poika?"
"Hän on juutalainen", vastasi roomalainen tylysti.
Ihmisten horjuva sääliväisyys palasi kahta voimakkaampana.
"Minulla ei ole selkoa teidän sukukunnistanne", jatkoi puhuja, "mutta hänen perheensä nimen minä tiedän. Olette varmaankin kuulleet puhuttavan Jerusalemin ruhtinaasta, jonka nimi oli Ben-Hur. Hän eli Herodeen aikana."
"Tunsin hänet näöltä", vastasi Josef.
"No, tuo on hänen poikansa."
Kummastuksen ja säälin ilmaukset tulivat yleisiksi, ja dekurioni kiiruhti niitä hillitsemään.
"Jerusalemin kadulla hän toissa päivänä oli vähällä surmata jalon Gratuksen heittämällä erään palatsin katolta — hänen isänsä, ell'en erehdy — tiilillä prokuraattoria päähän."
Keskustelu pysähtyi hetkiseksi, ja natsarealainen katseli nuorta
Ben-Huria, kuin hän olisi ollut petoeläin.