"Korkeasti kunnioitettu sahib on hyvin viisas."
"Ei kukaan muu kuin Delkistä kotoisin oleva vanno Kutubin tien varressa olevien hautojen kautta. Olette karanneet Andamoneilta?"
"Sahib, tapoin miehen vain itsepuolustuksekseni."
"Mikä lieneekään ollut syynä, niin ette te koskaan voi palata Intiaan.
Siitä huolimatta antaisitte monta vuotta elämästänne saadaksenne käydä
Chandni Chowkin basaareissa tahi istua iltasin Lakoreportin luona."
Hindun kasvot saivat kullan värin. "Se on hyvää puhetta", sanoi hän.
"Auttakaa siis minua ja ystävääni pääsemään pakoon. Pakoittakaa päällikkö lähtemään saarelta! Tappakaa! Kapinoikaa häntä vastaan. Lupaan teille vapauden ja monta rupiaa. Tehkää se ja vannon tulevani laivalla hakemaan teidät täältä. Miss sahibin isä on mahtava mies. Hänellä on suuri vaikutus Sirkariin." [Intian hallitus].
Taung S'Ali tunsi nähtävästi kummastusta ja epäluuloa tämän pitkän keskustelun aikana, jota hän ei ymmärtänyt. Hän pyysi selitystä ja nopea-ajatuksinen hindu keksi jonkun valeen. Mutta katsoessaan Jenksiin oli hänen silmissään takaa-ajetun otuksen katse.
"Sahib", sanoi hän, "olen yksin monien joukossa. Sana minulta ja he leikkaisivat kurkkuni. Jos olisin luonanne ylhäällä, kuolisin kanssanne, sillä palvelin Kumaon Rissalassa [alkuasukkaista kokoonpantu ratsuväkirykmentti], kun onnettomuus minua kohtasi. Ei hyödytä mitään koettaa sopia tiikerin kanssa, sahib. Otaksun ettette halua luovuttaa miss sahibia. Olkaa keskustelevinanne minun kanssani. Koetan auttaa teitä mikäli voin."
Jenksin sydän tykytti kuullessaan tämän odottamattoman tarjouksen. Musulmanni raukka oli silminnähtävästi hyvin halukas pääsemään pois rosvojoukosta, johon oli joutunut. Mutta päällikkö alkoi tulla epäluuloiseksi ja kärsimättömäksi.
Samalla kun ojensi raivokkaasti kivääriään, huusi merimies: