"Sen miehen mieli kirkas on, mi aina
vain luottaa, toivoo; raukka masentuu",
lainaili Mac Euripidesta loikoessaan sohvalla ankaran päivätyön jälkeen.
— Taisi olla antiikinaikaisia suosikkejasi? Hän oli viisas miekkonen, mutta yhtä hyviä neuvoja voisi saada likempääkin, huomautti Steve, joka sillä hetkellä olisi voinut vaikka taputtaa Platonia olalle, niin häntä pöyhistytti se, että oli mennyt kihloihin ensimmäisenä koko joukosta.
— Älähän nuolaise, ennen kuin tipahtaa, Keikari. Kitty on jo pettänyt kaksi miestä ja voi kai hyvin pettää kolmannenkin, heitti Charlie kyynisesti.
— Älä pelkää, Steve, hoida vain oma osasi kunnolla. Kittyssä on ainesta hyväksi pikku naiseksi ja hän on todistanut sen valitsemalla sinut eikä niitä muita. Et sinä mikään Salomo ole, mutta et vielä turmeltunutkaan, ja Kitty oli kyllin järkevä oivaltamaan sen, sanoi Mac rohkaisevasti nurkastaan, sillä hän oli veljensä kanssa Van Tasselin kohtauksen jälkeen paremmissa väleissä kuin koskaan.
— Aivan niin, yhtyi Steve ja oli kuin ilmetty kukonpoika seisoessaan takkamatolla kädet takinliepeitten alla keinutellen itseään päkiöiden varassa.
— No, nyt sinä olet jo taputtanut kumpaakin päälaelle, etkö tuhlaa vähän myötätuntoa minullekin. Minä tarvitsen rohkaisua, sillä jos ikinä on miesparka syntynyt onnettomien tähtien alla, niin ainakin minä, mutisi Charlie nojaten tyytymättömän näköisenä leukaansa biljardikeppiin.
— Tosiaan! Kyllä minä voin tehdä mieliksesi, ja kuin Charlien sanojen johdattamana Mac esitti yhä selällään maaten mielikohtiaan Beaumontin ja Fletcherin runoudesta.
"On kukin seppä omansa; ja voi mies, jota kunto kruunaa, aateloi uhmata ain valtaa kohtalon, ja hälle kaikki onnistuva on. Meitä työmme enkeleinä seuraavat kuin varjot, tummat tahi valkeat."
— Riivatun pahoja enkeleitä ovatkin, jupisi Charlie synkästi. Hänen serkkunsa eivät tienneet mitä uudenvuodenyönä oli tapahtunut, mutta he epäilivät, että jotain oli hullusti, sillä Charlie murjotti eikä Rose ihmetellyt hänen pitkää poissaoloaan, vaikka oli muuten yhtä herttainen kuin ennenkin. Nyt Steve, joka oli utelias kuin harakka, päätti käyttää otollista tilaisuutta hyväkseen ja kysyi Charlielta: