— Onko kyseessä ruhjevamma, haava vai syöpä?
— Ei mikään niistä, heitä tuo väsyttävä lääketiede hetkeksi ja ole kiltti serkku, vastasi Rose.
— En voi luvata umpimähkään, tuumi nuori mies varovasti.
— Minä pyytäisin sinulta ystävyydenosoitusta, oikein aikamoista, enkä voi pyytää sitä toisilta pojilta.
Mac näytti tyytyväiseltä ja hän kumartui eteenpäin sanoen leppeämmin:
— Sano pois, varmasti teen sen, jos pystyn.
— Lähde huomisiltana minun kanssani rouva Hopen kutsuihin.
— Mitä! Mac kavahti kuin Rose olisi ojentanut pistoolin kohti hänen otsaansa.
— Minä olen jättänyt sinut rauhaan pitkäksi aikaa, mutta nyt on sinun vuorosi, täytä velvollisuutesi kuin mies ja serkku.
— Mutta enhän minä koskaan käy kutsuissa! huudahti onneton uhri kauhuissaan.