— Se on tuntunut lyhyemmältä kuin tavallisesti, mutta aika ikävältä, sanoi Meg.
— Ei ollenkaan kuin kotona, lisäsi Amy epämääräisesti.
— Koti ei tunnu kodilta ilman äitiä ja Pipiä, huokasi Beth ja katsoi vesissä silmin päänsä yläpuolella riippuvaa tyhjää häkkiä.
— Tässähän äiti on, kultaseni, ja huomenna saat uuden linnun jos tahdot.
Rouva March tuli odottamatta heidän joukkoonsa, ja näytti siltä kuin hänen lomapäivänsä ei olisi ollut yhtään hauskempi kuin heidän.
— Oletteko tyytyväiset kokeeseenne, tytöt; vai tahdotteko jatkaa vielä toisen viikon? hän kysyi, kun Beth painautui hänen syliinsä ja toiset kääntyivät kasvot kirkastuneina häntä kohti kuin kukat päin aurinkoa.
— En minä ainakaan, sanoi Jo päättäväisenä, ja toiset säestivät häntä.
— Onko mielestänne siis parempi, että teillä on vähän velvollisuuksiakin ja että saatte tehdä työtä muidenkin hyväksi?
— Ainainen liesuaminen ja romaanien lukeminen ei vetele, sanoi Jo pudistaen päätään. — Olen kyllästynyt siihen ja aion ruveta tekemään jotakin hyödyllistä.
— Opettelisitte vaikkapa tavallista ruoanlaittoa. Se on hyödyllinen taito, jota vaille kukaan nainen ei saisi jäädä, sanoi rouva March ja nauroi itsekseen ajatellessaan Jon päivälliskutsuja, sillä hän oli tavannut neiti Crockerin ja saanut tarkan kuvauksen niistä.