"Kyllä hän kuuluu Jeesuksen 'pyhään veljeskuntaan'."
"Siinä tapauksessa minä Itä-Frieslandin leskikreivittären puolesta tarjoan hänelle hyvin vaikutusvaltaisen paikan."
"Hän ei ota sitä vastaan!" huudahti Elisabet liekehtivin poskin.
"Hänen asemansa täällä on kyllä vaatimaton", huomautti Sofia, "mutta hän ei jätä sitä."
"Se riippuu hänen esimiehistään eikä hänestä itsestään."
"Me emme salli sitä, me emme salli sitä!" huudahti Elisabet kyynelsilmin.
Vavisten kietoi Sofia käsivartensa hänen ympärillensä.
"Tyynny, rakas sisareni! Me puhumme tästä Bellinin kanssa; ei kukaan, ei kukaan saa viedä häntä pois."
Sofia oli ainoastaan kuudentoistavuotias. Lapsiraukkoihin oli tämä vaikuttanut liika kiihkeästi; sentähden aukenivat heidän sydämiensä ovet selkoselälleen ja salaisimmatkin ajatukset pääsivät ilmi.
"Meiltä ei saa ryöstää ainoata ystäväämme, ainoata, joka ymmärtää meitä ja pitää meistä", nyyhkytti Elisabet. "Eikö totta, Sofia, ethän sinä salli sitä?"