"Missä suhteessa minä olen osoittautunut kykenemättömäksi?" kysyi nuorukainen katkerasti.
"Kaikissa! Halvimmasta palvelijastakin olisi minulle enemmän hyötyä kuin teistä."
"Mitäpä tahtoisitte minun tekemään?"
"Nostakaa pois tuo kynttilänjalka."
"Sepä oli raskas", sanoi Didrik vietyään sen pois. "Kyllä kaiketi teille; minulle se ei saa tuntua raskaalta."
"Minä tahdon mielelläni auttaa teitä, jos voin."
"Siitäpä se juuri riippuu", vastasi Anima halveksien. "Voittehan koetella minua."
"Minun tehtäviini kuuluu tuoda vettä kaivosta."
"Minä teen sen teidän puolestanne."
"Menkää sitten, nyt on juuri se aika." Hän meni. Kaivo oli syvä, ja siellä oli useita vettä noutamassa. Viipyi kauan, ennenkuin hän sai ruukkunsa täyteen ja pääsi palaamaan.