"Minä en pelkää sitä, joka lopettaa kaikki tuskat."
"Jean, luottakaa minuun."
"Oi, jospa te luottaisitte minuun!"
"Voitteko epäillä sitä?"
"Minä tiedän, ettette luota."
"Vaatikaa todistuksia, mitä tahansa."
Lecoeur ei rohjennut katsoa häneen, mutta hän tunsi itsessään hänen silmäyksensä. Sofia tarttui hänen oikeaan käsivarteensa.
"Ei nyt", sanoi Lecoeur, "meidänhän piti puhua prinsessa Elisabetista, joka… on ehkä heti täällä."
Sofia laski kätensä irti. "Eikö hän ole teistäkin muuttunut?"
"Oletteko tekin huomannut sen?"