"Sano se heti."
"Että te, kuningatar, vannotte olevanne kenellekään ilmaisematta, mitä nyt aion teille sanoa."
"Sen vannon kuninkaani ja herrani muiston nimessä."
Tähystellen liitelivät Romanan silmäykset ympäri huonetta; hänen hengityksensä oli lyhyttä ja huohottavaa, kun hän kuiskasi: "Kolmantena yönä hänen kuolemansa jälkeen näin hänet ensi kerran."
"Onko Kustaa kuningas näyttäytynyt sinulle?" kysyi Katariina epäillen ja hämillään.
"On, toisin sanoen, minä näin hänet."
"Missä?"
"Kiirastulessa."
"Jalon kuninkaan täytyy niinkuin kaikkien ihmissielujen mennä sen kautta."
"Hän on siellä vielä."