"Mitä siitä huolitaan, ikävyydet tulevat kuninkaan osalle."
"Minä lähden heti perässä."
Sen hän tekikin ja huomasi tulleensa häiritsemään idylliä, mutta aivan kuninkaan kantapäillä tuli lähetystö Puolasta ilmoittamaan vaalin tuloksesta.
Kaikki muu unohtui. Juhana oli ilosta aivan huumauksissaan, ja hänen mielihyvänsä tarttui Sigismundiinkin.
Mutta kun he molemmat miettivät tarkemmin ehtoja, syntyi toisia ajatuksia, ja pian olivat isä ja poika yksimieliset siitä, ettei Sigismund tulekkaan Puolan kuninkaaksi.
Neuvottelujen jatkuessa saapui Eerik Sparre kotiin.
Hän sanoi, että vaalisopimuksen ehdot voitiin tulkita kahdella tavalla ja että ne antoivat aihetta monenmoisiin verukkeisiin.
Tuo viekas ylimys osoitti, mikä voisi olla seurauksena, jos puolalaiset valitsisivat Venäjän Feodorin kuninkaakseen, sekä huomautti niin hyvin poliittisia etuja kuin kunniaa, mitä tästä kuningasvaalista koitui.
Kuningas Juhana väänteli käsiään. Hän katsoi poikaansa, joka oli
kokonaan jättänyt määräysvallan isälleen, ja sitten hän käski kutsua
Puolan lähetystön takaisin ilmoittaen, että Sigismund ottaa vastaan
Puolan kruunun.
"Alus on matkakunnossa; me lähdemme molemmat jo tänään Tukholmaan", sanoi hän.