"Mitä, se hävytön on uskaltanut! Hänen täytyy lähteä tiehensä, Malaspina, jo tänä päivänä", huudahti Sigismund puristaen kätensä nyrkkiin.
"Toinen pyyntöni on, että teidän armonne suvaitsisi taivuttaa prinsessa Annan päästämään minut puheilleen."
"Mitä hänestä tahdot?"
"Nuori tyttö täytyy heti naittaa."
"Kellosepän tytärkö?"
"Hän niin."
"Minkätähden?"
"Kuninkaan."
Sigismund epäröi. "Tahdon itse häntä puhutella", sanoi hän.
"Pyydän, että teidän armonne jättää asian minun huostaani. On välttämätöntä, että minulla on käsissäni kaikki langat, jotka tavalla tai toisella koskevat kuningasta."