"Ja siten oli sota julistettu?"
"He ovat onnistuneet valtaamaan kaksi meille kuuluvaa paikkakuntaa, Tikvinin ja Angdowin ja hakanneet maahan puolustusjoukon viimeiseen mieheen."
"Voiko De la Gardie pitää paikkansa Novgorodissa?"
"Toivottavasti voi, vaikkapa — kuten on luultavaa — olisikin lähetetty joukkoja häntä vastaan."
"Millainen on meidän väkemme tila?"
"Viheliäinen, teidän majesteettinne. Miehistöllä ei ole vaatteita, ja meidän on täytynyt lainata vaatteita mistä vain olemme saaneet, onpa meidän täytynyt pantata kenttätykkimmekin."
"Sen voin uskoa", virkkoi valtiokansleri. "Millainen on mielestänne nykyinen asema?"
"Ei erittäin vaarallinen; suuriruhtinaan vaali on valapattojen ja kapinallisten tointa, sitä mieltä ollaan yleensä Novgorodissa; siellä uskotaan, että kapinan saattaa kyllä kukistaa ja koota uskolliset herttuan valtikan alle."
"Sitä minä en usko", puuskahti kuningas. "Venäläiset tahtovat ruhtinaan omasta heimostaan, ja kukapa sitä voisi panna pahakseen. Kaarle Filipiä ei saa kruunata suuriruhtinaaksi yksistään Novgorodiin, joka kenties salassa vetää yhtä köyttä moskovalaisten ja heidän päämiestensä kanssa."
"Se on hyvin todennäköistä", lisäsi valtiokansleri.