— Rehellisen miehen ei tarvitse pelätä muuta kuin Jumalan ja morsiamensa epäsuosiota. Morsianta sinulla kai ei ole?
— Ei ole koskaan ollut aikaa hankkia.
— Aivan niinkuin minulla, naurahti kuningas. Måns Bryntenpoika nauroi sydämensä pohjasta ja Juhana Turenpojankin täytyi hymyillä.
— Lausuppa nyt suoraan toivomuksesi.
— Tahtoisin päästä henkivartiaston johtajaksi. Kaikki purskahtivat nauruun.
Aatami katseli heitä kummastellen. Hän ei käsittänyt, mitä he nauroivat.
— Se on mahdotonta, virkkoi kuningas vihdoin, — minun henkivartiastoni kapteenina on jo muuan kunnon mies, Olavi Tyste, vaikket sinä tunne häntä.
— Tunnenpa, vastasi Aatami.
— Ehkä sinä sitte voit kertoa minulle, missä hän nyt on! huudahti kuningas vilkkaasti.
— Kyllä. Jotnisteenissa.