"Minä olen antanut myöten ainoastaan toisten toivomuksesta", vakuutti herra Erik Trolle.
"Talonpojat tahtovat saada nuoren Sten Sturen!"
"Me emme huoli koskaan hänestä!"
"Ei, emme koskaan!"
"Hänen armonsa on samaa mieltä!"
"Minä kunnioitan hänen hyviä ominaisuuksiaan", virkkoi arkkipiispa; "mutta minä en voi — en uskalla jättää niin tähdellistä tehtävää niin nuoriin ja kokemattomiin käsiin."
"Voiko joku toinen tulla kysymykseen?"
Kaikki katselivat toisiaan; siellä oli ainoastaan kumaraisia hartioita ja kaljupäitä.
"Arvelen siis, että annamme Sten herran koettaa", huudahti herra Sten Kristerinpoika. "Ei voi käydä pahemmin kuin että hän taittaa niskansa."
"Niin, tehköön hän sen!"