"Niin, se meidän täytyy!"
"Mutta missä?"
"Tukholmassa!"
"Minä sanon teille, kuinka se on käynyt!" huudahti herra Erik Abrahaminpoika, joka myös oli joukossa. "Alhaalla torilla oli suuri joukko Sturen puoluelaisia talonpoikien valepuvussa; he ovat houkutelleet muun karjan mukanaan, ja meidän kärsimämme tappio on saatu aikaan vilpillä ja petoksella."
"Niin, niin!"
"Ei, ei!"
"Se on niin!" huudahti toinen vimmoissaan. "Minä tiedän, että hänellä kaikkialla, yksinpä luostarissakin, on palkkajuhtansa; mutta meidän täytyy voittaa hänet viekkaudella."
"Sen teemme!"
"Minä lupaan kostaa…"
"Tässä on kysymys isänmaasta eikä yksityisistä suhteista", virkkoi piispa jälleen. "Luulen sentähden olevan oikeinta, että jätämme viimeksimainitun kokonaan pois mielestämme."