"Hän on alinomaa torjunut minut pois."
"Oletko tuonut hänelle mitään metsän antimia?"
"En!"
"Oletko uskaltanut henkesi ja veresi hänen tähtensä?"
"Vasta tänään!"
"Hän oli niin varma asiastaan", huomautti äiti.
"Ja sentähden osti hän tytön", virkkoi Anna halveksivasti. "Hyi, hyi,
Turo! Se on häpeä, joka sinun on pestävä pois."
"Voinko tehdä sen?"
"Jos vain tahdot!"
Ensi kerran katsoi hän suoraan Annaan ja sanoi: "Sanokaa minulle, mitä minun on tehtävä?"