"Mikä pakottaa?" kysyi Anna.
"Eivätkö he sano, että teitä uhkaa suuri vaara, ja kuinka voin silloin epäillä?"
"Sanon kuten on", puuskahti ukko. "Saara muori tietää, että noituus on kielletty, ja kun hän antautuu niin suureen vaaraan, olisi siitä paras palkkio saada Outi takaisin."
"Miksette sano, että se on minun tähteni?" lisäsi Turo katkerasti.
"En sano muuta kuin minkä tiedän."
"Mutta kuinka voi povariakka ennustaa kohtaloni, kun en itse ole läsnä?" kysyi Anna uteliaasti.
"Outi ottaisi mukaansa jonkin vaatekappaleen, jota olette pitänyt edellisenä päivänä."
"Määräsikö hän jonkun varman ajan?"
"Tänä iltana seitsemän aikaan, silloin on alakuu alimmillaan."
"Täytyykö minun tulla yksin."