"Aivan varmasti!"
"Mutta jos petyt?"
"Niin silloin palaan tänne takaisin."
"Olet silloin saanut kylliksesi maailmasta?"
"Enemmän kuin kyllikseni! Mutta sitä ei tapahdu koskaan", lisäsi hän ja kuivasi pois muutamia kirkkaita kyyneliä, jotka oli kihottanut hänen silmiinsä kuvittelu, että Pentti saattaisi olla hänelle uskoton. "Minä olen hassu", sanoi hän nauraen, "hän on tuhat kertaa parempi kuin minä."
"Sinä unhotat, että hän kuuluu luostariin."
"Minä ajattelen yöt ja päivät, kuinka hän"… tässä hän keskeytti ja loi silmänsä maahan.
"Nyt häpeät omaa ajatustasi…"
"Ainoastaan lausua sitä teille, äiti."
"Voisitko ilmaista sen maalliselle äidillesi?"