"Ei, vaan ritarilyöntejä, sitten he antavat palttua kuninkuudelle. He tahtovat olla kaikki pikku kuninkaita."
"Teidän viisautenne näkee sydämet ja munaskuut."
"Saa olla ainoastaan yksi pää, joka on kaikkien muiden yläpuolella, ja se on minun!"
"Paitsi Jumalaa!"
"Jonka kuva kuningas täällä maan päällä on! Haha, hyvät herrat, olette tehneet laskujanne ilman isäntää! Kuinka he jakeli vatkaan linnoja ja läänityksiä keskenään Upsalan päätöksen jälkeen; minä luin pelkoa ja levottomuutta heidän kasvoistaan, kun he sopimusta tehdessä pyysivät minua vahvistamaan omavaltaista asiakirjaansa… Mutta minä kirjoitin alle enkä ollut tietääksenikään; mitä varmempia ja tyynempiä he ovat, sitä varmemmin on minun kostoni ukkosena iskevä heihin!"
Didrik mestarilla oli vapaa pääsy kuninkaan luo, ja hän astui sisään.
"Vieraat alkavat jo saapua saliin", sanoi hän. "On kai naisetkin käsketty?"
"Kristina, hänen äitinsä ja tyttärensä."
"Kustaa Erikinpojan lähimmät sukulaiset!" sanoi piispa. "Nyt ovat he minun vallassani!" sanoi kuningas katse taivasta kohden. "Ovatko palvelijani valmiina?"
"Kyllä, teidän armonne!" vastasi Didrik mestari. "Sotamiehet on sijoitettu linnaan. Klaus Bille ja Severin Norrby ovat salissa muiden joukossa."