"Katsos Kristinaa nukkeineen", sanoi Niilo herra hiljaa emännälleen. "Eikö ole ihmeteltävää, kuinka aikaisin äidinrakkaus ilmenee nuoressa tytössä!"
Sigrid rouva hymyili tyytyväisenä. "Mikä lapsesi on nimeltään,
Kristina?" kysyi hän.
"Kristina!" vastasi tämä. "Nyt täytyy minun laittaa häitä, sillä hän menee naimisiin."
"Kenen kanssa?"
"Herra Sten Svantenpojan!"
"Mikäs päähänpisto se on?" kysyi äiti. "Ethän tunne häntä?"
"Se ei olekaan tarpeellista!"
"Mutta silloinhan hänen täytyy lähteä ylkänsä mukaan" virkkoi Niilo herra hymyillen.
"Pyydän häneltä, että Kristina saa jäädä vielä vähäksi aikaa luokseni!" vastasi tyttö.
"Mutta eikö olisi viisaampaa viivyttää häitä jonkun aikaa?"