Oldsur. Herra! Puhukaa siis selvemmästi. Tahtoiko herra sanoa: panna kokoon.
Bielgeschrey. Niin, niin! Minä olen kirjoittanut kirjeen valmiiksi.
Oldsur. Semmoinen kirje pitää kirjoitettaman ymmärryksellä, jos se on voiva peloittaa hänet riidasta. Näyttäkää minulle kirje!
(Hän lukee).
Bielgeschrey. Eikö se ole hyvä kyllä?
Oldsur. Hui, hai! herra kulta! Muita temppuja lisäksi. Minä sepitän herralle sanat kirjeesen, joka paremmin puristaa.
Bielgeschrey. Niin haluatteko siis sepittää minulle sanat.
Oldsur. Jos herra tulee toimeen sillä Espanjalais-tavalla, jonka me asian-ajajat olemme ottaneet sanoja sepittäessämme, joka on hyvin lyhyt ja hyvin ytimekäs.
Bielgeschrey. Jota lyhyempi, sitä parempi; sillä aika on kallis minulle, jolla on paljo toimittamista.
Oldsur. Kah, se on hyvä että herra ymmärtää asian. (Lyöpi
Bielgeschreytä olkapäähän ja sanoo) Oletteko kirjoittaneet?