Näyttäymättömän veli: Sinut paha perii! teetkö pilkkaa mun sisärestäni?
Näyttäymätöin: Ah, veljeni rakas, puolusta minua tätä petturia vastaan! Hän on monta aikaa ollut kosioivinaan minua, ylistäen mun suurta kauneuttani; vaan nyt tahtoo hän luopua minusta.
Näyttäymättömän veli: Onko hän sinulle avioliittoa luvannut, sisäreni rakas?
Näyttäymätöin: Monta monituista kertaa ja vieläpä kalliilla valalla.
Näyttäymättömän veli: Niinpä täytyy hänen pitää lupansa, taikka hän ei hengissä pääse tältä paikalta.
Matti: Minä tosin olen avioliitosta puhunut, mutta ihmiselle, enkä millekään Tuonelasta nousseelle kummitukselle.
Näyttäymättömän veli (vetäen miekkansa): Suusi kiini! Käy morsiamellesi kaulaan ja suutele häntä.
Matti (polvillansa): Ah, armollinen paholaisen eno! Elkää toki pakoittako minua suutelemaan tuommoista homesuuta liittolaista.
Näyttäymätöin: Hyvä isä! Niinkö ihanuuteni ylenkatsotaan!
Näyttäymättömän veli: Se ei ole sillä hyvä, että hän sinua suutelee, vaan hänen täytyy ottaa sinut vaimoksensa tänä päivänä vielä.