TALONPOIKA. Ole rivakka!
PERNILLA. Ei, hänen kanssansa on ihan hukassa. Sinä olet nauta! Sinä et saa vastata muuta kuin: kysykää hovimestariltani!
TALONPOIKA. Nyt, nyt ymmärrän. Kysykää hovimestariltani!
PERNILLA. Sillä tavalla. Muuan mies asuu tässä isossa talossa ja siellä tapahtuu ilveilymme. Käykää te herra sinne edeltäpäin tilaamaan hienoimmat huoneet eräälle ylhäiselle, rikkaalle palatsikreiville sekä hänen rouvallensa!
(Talonpoika niistää nenäänsä ja pyyhkii sormiaan takkiin).
LEERBEUTEL. Hyi sinua, pyyhitkö sinä sormiasi minun takkiini!
TALONPOIKA. Kysykää hovimestariltani!
PERNILLA. Herra, eihän se merkitse mitään, antaa hänen vaan pitää tapansa.
LEERBEUTEL. Kyllä minä huomaan, mitä sinä näillä vehkeilläsi tarkoitat, mutta minä pelkään, että meidät tunnetaan.
PERNILLA. Uusissa puvuissa ei meitä kukaan tunne. Täytyyhän jotakin uskaltaa, jos mieli pulasta päästä.