1 RAATIHERRA. Tunteeko herra hovimestari näitä tippoja?
LEERBEUTEL. Minä repostelen hiukan lääketieteenkin alalla. Niin, minä tunnen heti hajusta, mitä lajin lääkkeet ovat. Tämä on väkevätä liuvosta, sitä ei voi kerralla nauttia enempää kuin kymmenen tippaa.
1 RAATIHERRA. Mutta kuinka kaupunkimme muuten miellyttää teidän palatsikreivillistä armoanne?
PALATSIKREIVI. Kysykää hovimestariltani!
LEERBEUTEL. Palatsikreivi tietää, että minä jo hiukan kävin katselemassa kaupunkia, siksi on minun velvollisuuteni kertoa siitä, sillä hän itse ei ole vielä nähnyt mitään. Minusta täällä on monta kaunista ja kallista rakennusta.
1 RAATIHERRA. Niin, kaupunki on kyllä kaunis. Se on kasvanut muutamassa vuodessa. Jos palatsikreivi tahtoo käydä katsomassa kaupunkia, niin tarjoudumme alamaisesti oppaaksi kaikkialle.
LEERBEUTEL. Kohteliaisuutenne on niin suuri, ettei hänen armonsa kiireessä löydä vastaukseksi kyllin voimakkaita sanoja. Niin, hänen vaitiolonsakin osoittaa kuinka syvästi hänen sydämmensä on liikutettu.
1 RAATIHERRA. Sitä ei voi ollenkaan sanoa kohteliaisuudeksi, sillä meidän velvollisuutemme on mikäli mahdollista huvittaa palatsikreiviä.
LEERBEUTEL. Hyvät herrat! Palatsikreivi ei puhu montaa sanaa, mutta hän ajattelee sitä enemmän. Sen on hän perinyt isäherraltaan, sillä kun joku tekee hänen isälleen hyvänteon, ei hän kiitä sanoilla, vaan osoittaa kiitollisuuttansa teoilla.
1 RAATIHERRA. Onko teidän armonne isäherra vielä hyvissä voimissa?