JORRI. Sieltäpä se meidän Leenakin tulla pölähtää vielä!
TUKKILAISET. Hei!… Leena!
HÄKKI. Meidän Leena! Ja majaako jo muuttaa!
LEENA (Tulee hernesäkki vasemmalla olalla. Toisella olalla muuta kantamusta ja kattila kädessä. Heittää, tavarat maahan). Kokosin nuo vähät kapineet ja ruuan jäännökset pois, kun tässä oma talous on tulossa, ja niissäkös oli kantamista. (Hamettaan suuttuneena levitellen) Ja nuo pahan hengen rytkyt vielä, vieraat hameet, en heitä paremmin sano, kun niissä ei sovi kunnolla juoksemaan, vaan kaikki kintut jo niihin sotkeutuvat, ja olin jo vähällä jäädä Känsälän pojan hevosen jalkoihin. Mutta pelastuipa hänestä toki vielä. (Vännille) Joko sinä Vänni söit? (Vänni katsahtaa vihaisesti) Kuule Vänni!
YKSI TYTÖISTÄ (Huudahtaen). Jutikkalan Pirkka tulee!
TOISET TYTÖT. Pirkka!… (Pyöräyttelevät Pirkkaa.)
SAKU. Nyt kun vain Jukka tulisi!
VÄNNI (Itsekseen). Tässä on tainnut olla mustalaisen peli!
LEENA (Jatkaa äskeistä). Etkö sinä Vänni kuullut?… Joko sinä söit…
(On langeta hameeseensa) No pahan hengen rykäle tuo hame!… Sehän se
mustalaisen tyttö villitsi tällä tavalla kuvattelemaan Ikäänkuin tämä
Vänni nyt ei olisi huolinut ilman näitä vieraita hamerytkäleitä!…
Niin, joko sinä Vänni söit?
VÄNNI (Myrtyneenä). Tässä on tehty jutku!