Ja neito piirissä pyörii,
ja lemmenleikissä hyörii.
Miss' on neito, niin siell' on lempi,
ja miss' on lempi, on onni.
Kättä annan nyt sulle.
Ollos ystävä mulle!
Ilman lempeä onpi meille
elo arkinen aina.
MIMMI PAAVALIINA
(Herkkänä, touhuten.) Tanssaavat siellä… Sitä tässä maailmassa tanssaat… Milloin mustenee, milloin valkenee… Jos nyt valkeneisi… (Äkkiä, reilusti.) Mutta mitäpä siitä!… Tanssatkoot!… (Touhuaa, esim. kaataa vettä sangosta toiseen.) Sillä lehmän pitää olla tässä maailmassa hyvälypsyisen, kukan ihanan, ja vaimon aina iloisen luonnoltansa… Kyntöhärästä ja miehestä sensijaan ei ole väliä … kunhan vain on ja elää ja tekonsa tekee… (Touhuaa.) Niin että jos tuo nyt sitten valkeneisi… Että pääsisi lopultakin tästä neitsyt-nimestään ihmisten kirjoihin… Happanet tässä muuten jo vanhaksipiiaksi…
LOMSTIINA
Va-alkenee… (Touhuten.) Nyssellä on testamentin ja taloperinnön kanssa satatuhatta… Johan ei valkeneisi… (Äkkiä.) Ja mitens' se nyt tuijasi?… Rippikoulu?
MIMMI PAAVALIINA
Tuo lukkari kohta sanoo… Mutta voillapa tuo on voideltu lukkarin mieli… Rovasti kyllä oli nyreä… (Touhuaa.) Osui tässä… Pani, ukko parka, hattunsa pahalle penkille, ja erehdyt sitä… Otti koulussa sitten lujalle.
LOMSTIINA
(Kuin salaisuutta.) Ja ei kumpikaan … ei Kapine eikä Hakseli tiedä, että Mimmi … (merkitsevästi, eleillä) itsekin oli… (Nyökäys.) Ei vaan tiedä. (Eleitä.)