LUUKAS
(Päättävästi)
No… No… Niinkuin sanottu, on Luukas Koikale sanan mies: Jos siis mylly horjuu, niin on (nuuskaa) silloin on miehen aviollisuus lykätty herran käteen, eikä hän saa enää kurottaa katsettaankaan mestari Koikaleen ainoaan tyttäreen… Ja mikä on puhuttu, se pitää. (Lähtee nopeaan nuuskaillen)
PENTTI
(Yksin)
No jokohan tuosta Myrkystä lykkäsi semmoisen vastuksen, että ei enää selviä. (Kaivaa sormellaan korvaansa) Ja mikä lempo siinä on, jotta noita toisia tyttöjä saadessa ei ole ollut mitään vastuksia, mutta tästä Hilkasta, jota rakastan, on… (Pyyhkii sormensa housuihinsa) Mutta tottapa se silloin onkin se oikea … kun se jo ottaessa niin tiukalla pitää. (Katsoo oveen) Ka sieltäpä se toki Sallisen leski jo tulee säkkineen. (Järjestelee myllyä) Mutta vähättelen minä kaikesta muusta, jos en vaan Hilkkaa saa.
SALLISEN MAIJA
(Tulee iso säkki hartioilla. Viskaa säkin maahan ja ähkii)
Ihan oli näet tuo … tuo … tuo selkä katketa tuon säkin alla…