Ei Kaisa olisi arvannut oikein pitää nyt hintoja korkealla, ja sanoi vain:
»Eihän nämä tämmöiset köyhän talot kalliita ole niin kuin noiden rikkaiden Parviaisten ja muiden talot. Liekkö se Makkonen maksanut tästä kolmeakaan tuhatta enempää… Vaan sanovathan ne, että tästä tulisi kallis talo, jos rakentaisi ja korjuuttaisi.»
»Vai tulisi rakentamalla kallis!» yhtyi puheeseen Antti. Jussi vertaili talon hintaa Hyvärisen tytön myötäjäisiin. Jo kysyi hän Kaisalta:
»Milloinka se tämä Makkonen kuoli?»
»Johan siitä on Mikkelin jälkiviikosta toinen vuosi menemässä. Se kuoli samaan aikaan kuin Jussi Väänäsen isä ukko sieltä Kiihtelysvaarasta!»
Hän pyyhki pankon ja kysyi:
»Yhäkö se on tämä Vatanen yhtä iloisen luontoinen kuin ennenkin?»
Jussi ei nyt vastannut. Mutta Antti muisti Jussin vanhan rakkauden, vertasi jo Kaisaa Hyvärisen tyttöön ja vastasi:
»Eihän tätä Jussia ole surut painaneet. Ja mitäpä hän saisikaan surtavakseen, kun on miehellä talo semmoinen, että siinä ovat pitäjän paraat heinämaatkin … varsinkin mitä luhtaniittyihin tulee.»
Jussi taas oli sillä aikaa ajatellut toista asiaa ja kysyi nyt: