Ja kun Kaisa oli sen myöntänyt, alkoivat miehet ihmetellä:
»Kas kun ei ennen ole tullut koko tällä kadulla käydyksi, vaikka on usein oltu Joilla ja on koluttu kaikki muut kadut!»
Kaisa siunaili sitä, että pannaan syyttömiä ihmisiä putkaan, vaikka olisi ollut kylliksi syyllisiäkin. Jussi puhdistautui vieläkin enemmän; hän ihmetteli Kaisalle:
»Kas kun siellä ei näkynyt niitä kahta suurta tappelijaa, joista Kaisa puhui… Vaan tottapa ne ovat lähettäneet ne jo oikeaan linnaan!»
Kaisa kiirehti edeltäpäin laittamaan ruokaa. Jussi ja Antti taivastelivat vielä hetken kartanolla ja kaupungilla.
Kaisan luona odotti jo kahvi pöydällä, kun miehet saapuivat. Porsas päästettiin säkistä ja söi puuroa ja maitoa. Jussi alkoi muistella tapahtumaa:
»Kyllä oli kiivasluontoinen herra tämä äskeinen. Huusi ja mökysi näet kuin olisi ollut suurempikin asia!»
»Äkäluontoinen se oli ruoja!» yhtyi Anttikin. Jussi kerskasi silloin:
»Vaan asettipahan luontonsa, kun näki että minä jo punoin porsassäkin suuta puneelle, jotta sopisi sillä sivaista, kun tarvis tulee.»
Kaisa hompsuutti askareissaan ja Antti mukasi: