»Tuossa on nyt se Hyvärisen tulitikkulaatikkokin, jota hakemaan silloin käskit… On unohtunutkin nutun taskuun koko Joilla käyntiajaksi… Ilmankos se taskua painoi.»

Anna Liisa avasi laatikon ja sanoi hämmästyksissään:

»Ja tuon takiako se teki semmoisen asian?… No on sitä Ihalainen kerrakseen. Teki asian yhdestä tikusta.»

Ja todellakin hän huomasi itsekin nyt, että oli ottanut Hyvärisen uunin korvalta vaillinaisen laatikon: Siinä oli yksi ainoa, jo raapaistu, rikitön tulitikku.

Jussi Vatanen raapi korvallistaan ja ihmetteli Antille:

»Kaikkea sitä tässä ajallisessa elämässä tikustakin heruu, kun se oikeen lypsämään rupeaa, minkä nyt tämäkin Join matka mutkinensa ja näine Makkosen leskinensä ja muine kapeinensa, Kenosen akoittumisinensa ja kaikkinensa!»

End of Project Gutenberg's Tulitikkuja lainaamassa, by Maiju Lassila