PIIKKI-LIISA
Nyymanskaa minun käy surku. Se on sentään kasvattanut tätä Elinaa kirjan valossa ja sanan ääressä. Ja ainoa se on sen lapsi.
KOKKI-VAPPU
Niin… Ja niin hyvä lapsi kun se on ollut. Iloa minulla siitä risttyttärestä aina on ollut.
PIIKKI-LIISA
Sentähdenhän te sille sen maailmattomat lahjat, mustat leninkikankaat ja uudet-testamentit ja kaikki…
KOKKI-VAPPU
Ja sentähdenhän minä näihin häihinkin tulin vielä laittamaan, vaikka kyllä minua niin tuppasi itkettämään, kun kruunua panin päähän, että.
PIIKKI-LIISA
Tietäähän sen… Mutta paljon se Nyymanska kuluttaa itseään näiden häiden takia. Olisi sitä menty vähemmilläkin laitoksilla.