Teillä oli kovin hellä kohtaus…
EDITHA (palaa paikoilleen)
Tällaiseksiko meidän kihlauspäivämme piti muodostua! Ja minä kuvittelin aina, että Valhalla silloin olisi täynnä kukkia ja riemua.
SALOKANNEL
Eikö ole kukkia? Ja riemua, riemua on myöskin! Kaikki nämä koomilliset murhayritykset ovat pinnalla, me pyyhimme ne pois kuten peilin lasista tomun. Sitten pulppuaa esiin riemu… Editha! Editha…! Mutta miksi ei minun morsiameni pitänytkään lupaustaan?
EDITHA
Mitä minä olen luvannut?
SALOKANNEL
… Niin, ei edes muista! (Vie hänet ikkunan ääreen.) Katso koivuasi.
Se on pukeutunut valkeisiin se…