(Purskahtaa nauruun.)
LAHTONEN (lamassa)
Te ette rakasta minua. Minä näen sen! Senkö tähden että olen vähän noin ränstynyt. Kuulkaa, minä muutun aivan toiseksi, jos te vain…
EDITHA
Mutta lakatkaa nyt, hyvä herra Lahtonen..! Tämä on… tämä on…
LAHTONEN
Minä olen siis niin kokonaan erehtynyt…
EDITHA
Olisinko minä antanut teille aihetta…? En ainakaan tieten, tahtoen. Olen aina pitänyt teistä… paljonkin… Olittehan te isälle niin suureksi avuksi… Kuulkaa — laskettehan te leikkiä!