Minä ymmärrän. Sinä pelkäät isäni muistoa. Sinä pelkäät, ettet jaksa pysyä isän tasalla. (Hyväntahtoisemmin:) Älä lennä korkeammalle kuin siivet kannattavat. Et sinä eikä kukaan muu mies nouse isän tasalle.

WILLARDT

Noo… siitäkin voi olla eri mieliä.

EDITHA (leimahtaen)

Mitä sinä tarkoitat? Uskotko sinä noihin juoruihin? Kuule, Allan, sano suoraan mitä sinä…

WILLARDT (jäniksen käpälällä)

En minä mitään tarkoittanut. Päinvastoin. Isäsi oli erinomainen afäärimies, afäärinero kerrassaan. Alkaa mies kaksin tyhjin käsin ja jättää vaimolleen ja lapsilleen kivimuureja ja huviloita ja tehtaita ja… Jos minä vain voisinkin tulla hänen kaltaisekseen! En muuta toivoisi… Tahdotkos, niin minä tänä iltana, kun kaikki ovat koolla, pidän sedän kunniaksi pienen muistopuheen?

EDITHA (epäilyksensekaisella ilolla)

Voisitko pitää?

WILLARDT