SELMA, tumma, solakka, harvinaisen kaunis tyttö siisteissä, hiukan kaupunkilaisissa vaatteissa.
FANNI, vaalea, pyöreähkö, pitkäpalmikkoinen tyttö hiukan huolimattomissa, paljon koristelluissa pukimissa, jalassa korkeakorkoiset, suurisolkiset kengät, jotka ovat hänelle liian pienet. Hiukset käherretyt ja kiinnitetyt monilla kammoilla.
RAUHA, terve, päivettynyt, hyvin vilkas ja reipas tyttö kansallispuvussa.
ROOSLUNTI, vanhanpuoleinen mies rappeutuneen kulkijan puvussa.
KILKKI, harteva, tyyni, noin kolmenkymmenen ikäinen maanviljelijä.
KAUPUNGIN HERRA, ystävällinen, punaposkinen konttoristi, muodinmukaisessa puvussa, kukka napinlävessä, keltaiset tai valkoiset kengät jalassa.
KAUPUNGIN ROUVA, hänen äitinsä, vielä nuori, erittäin hyvin ja muodinmukaisesti puettu nainen, murtaa puhuessaan Ruotsin ruotsia.
Kesäinen iltapäivä Lempiäniemessä. Pihamaa, jonka syrjällä vasemmalla lehtimaja. Taustalla järvi- ja metsämaisema, punainen aita ja portti. Lehtimajassa pöytä, ympärillä penkit. Pöydällä, molemmissa päissä, kaksi kaunista koruompeletta, jotka Selma ja Fanni juuri ovat päästäneet käsistään. Selma seisoo portilla, selin näyttämöön, rauhattomana kuulostaen. Talon rakennukset ajatellaan oikealle katsojasta, kylä vasemmalle. Jos näyttämöllä on tilaa, voidaan se tehdä hauskemmaksi esimerkiksi sijoittamalla jonnekin keinu. Jos on siihen mahdollisuutta, voi oikealta näkyä punaiseksi maalattu talo kuisteineen. Hetken esiripun noustua tulee vasemmalta, salaperäisesti ja varpaisillaan, ympärilleen pälyillen Kaupungin herra. Kun hän huomaa Selman, leviää hymy hänen kasvoilleen.
KAUPUNGIN HERRA kuiskaten.
Neiti Selma…! Neiti Selmaaa! No, älkää pelästykö — minä se vain olen!