KILKKI taistellen itsensä kanssa, tyynesti, valoisasti.
Niin. Sittenkin. Minulle on pääasia, että sinun on hyvä. Ja sinun tulee hyvä, kun vain saat työalan. Tänne maalle sinä kuulut, mistä olet lähtenyt.
SELMA on hetken ikäänkuin haluaisi langeta hänen kaulaansa, mutta tekee äkkikäännöksen. Ylpeästi.
Ei kiitoksia. Kyllä minä tulen toimeen muutenkin.
Kaupungin rouva tulee vasemmalta porttia kohti. Selma jää kuin naulittuna häneen katsomaan. Kilkki on lähempänä katsomoa.
KAUPUNGIN ROUVA
Hyve iltta, lilla fröken… Nyt mine sitte too raha. (Katselee häntä pitkään.) Mykky bra, mykky bra, mykky söt… Vehe moodiklenninki vaa, vehe spetsi ja… garneerinki ja… korsetti ja se tole oikke hyve. Augusti enssimene peeve pite sitte olla kaupunki. Ja rootti pite oppi… En mine ilma rootti otta, mut ku ole netti flikka. (Katselee Kilkkiin ääneti.) Kuka se ole se mees seellä? Solhhane?… Noo, kaupunki tole uusi solhhasi .. (Ottaa esiin rahaa laukustaan.) Joomaraha tule paljo, joomaraha paljo… (Taputtaa Selmaa olalle, ojentaa rahat.) Hyve peeve nyt sitten, lilla fröken. (Lähtee.)
Selma pudottaa setelit ikäänkuin ne olisivat polttaneet häntä.
SELMA huutaa.
Ei, ei, ottakaa pois… Kaupungin rouva… (Ottaa maasta rahat, juoksee rouvan perässä ja vie ne pois.) Ottakaa pois, ottakaa pois.