— On, on!
— Mutta herra Åkerfeltilta ei ole kysytty, huusi Hanni voitonriemuisena. — Kysytäänpä vielä häneltä!
— On jo kysytty kaikilta. Pois täältä nyt, nyt et enää voi meitä pettää.
— Mutta Kyösti-herralta ei ole kysytty! huusi Hanni kurkkunsa ja keuhkojensa täydeltä. — Jos kaikki muut valehtelevatkin, niin ei hän!
Ruustinna karkasi hätäännyksissään ovelle.
— Anttu, Anttu, tule toki tänne, tämä tyttö käyttäytyy ihan kuin hullu. Aino-lapseni, rauhoitu…
Mutta kun rovasti ehti huoneeseen, oli Hanni polvillaan Aino-neidin vuoteen ääressä.
— Neiti kulta, hyvä, rakas neiti, rukoili hän. — Uskokaa neiti minua, auttaahan neiti minua! Neiti on ainoa, johon tässä hädässä voin turvata.
— En tiedä, en tiedä, vaikeroi Aino, itkien ja käsiään väännellen.
Rovasti tarttui Hannia käsivarteen ja laahasi hänet huoneesta.