Anteeksi nyt, isäntä, mutta veteen te saatte tyytyä. En ikinä ole ollut niin kömpelö kuin tänään kellarissa.
MATTI loistavana.
Kiitoksia, kiitoksia. (Ottaa lasin, laskee juomatta pöydälle.) Olen täällä tutkinut karttaa. (Menee keittiöön, minne Saima on jäänyt kahvipannua hoitamaan.)
Lyyli ja Janne keskustelevat haarallaan hiljaa. Äiti
panee tuoretta leipää lautaselle ja järjestää pöydän.
JULLE ottaen tuoreen viipaleen ja heittäytyen keinutuoliin nauraa täyttä kurkkua.
Ei minulle nyt vielä ikinä sellaista. Mutta tynnöri oli jotenkuten kallellaan.
ÄITI hiljaa.
Voi, voi, kun tuo vieras nyt menee keittiöön ja joka paikkaan. Eihän meillä muuten ole tällaista epäjärjestystä.
JULLE yhä nauraen.
Ei minulle nyt ikimaailmassa ole tapahtunut, että kaikki kalja olisi vuotanut käsistäni.