FEDERICO. Rafael!
RAFAEL. Kuinka minä olen sinua ikävöinnyt.
FEDERICO. Kallis ystävä, sinäkö Toledossa?
RAFAEL. Minä tulin juuri nyt rautatien junalla.
FEDERICO. Kuinka pitkään aikaan me emme ole toinen toistamme nähneet!
Et ole kolmeen vuoteen minulle mitään tietoa antanut.
RAFAEL. Tulen sen vuoksi nyt viimeistä kertaa sinua syleilläkseni.
FEDERICO. Viimeistä kertaa?
RAFAEL. Niin Federico, minä olen sangen onnetoin.
FEDERICO. Onnetoin? No, niin oikein, minä muistan, sinä elit yhdessä anoppisi kanssa.
RAFAEL. Anoppini on kuollut.