FEDERICO. Kuka on rohjennut?
LEONCIA. Minä tahdon kiskoa kielen hänen suustansa.
FEDERICO. Siunatkoon hyvästi, kenen suusta?
LEONCIA. Hän on sen tuhannesti ansainnut.
FEDERICO. Minä en ymmärrä sanaakaan kaikista näistä.
LEONCIA. Hän saa nähdä, mistä minä käyn. Minä olen kärme! (Nousee ylös.)
FEDERICO (hiljaa). Jumalan kiitos, nyt hän tunnustaa sen itsekin.
LEONCIA. Mantiljani, mantiljani tänne — minä tahdon kaivaa silmät hänen päästänsä!
(Pois vasemmalle.)
14 Kohtaus.