FEDERICO. Semmoinen toivoni kuoletus ottaisi hengen minusta. Tohtori, älkää unhottako lääkettä, minä aivon mennä hänen luoksensa, sanoa hänelle, että te tulette.
(Menee.)
18 Kohtaus.
Cleto. Kohta sen jälkeen Leoncia.
CLETO. Minä olin jo toivoni perillä, näin itseni jo tuon suuren terveys-neuvoston kunniakkaissa rinteissä? Häneltä se olisi menestynyt! Nyt minä en ikinä siksi pääse, ei ikinä, el ikinä!
LEONCIA (mantilja yllä käyden teaterin poikki, huomaa Cleton). Mitä!
Hän tulee itse minun kouriini?
CLETO (hämmästyneenä). Sennora.
LEONCIA. Minä tiedän kaikki.
CLETO. Leoncia!
LEONCIA. Jättäkää pois tämmöinen puhutteleminen.